Edit 10.9.2020: Minulle tarjottiin yhdeksän vuoden hakemisen jälkeen Helsingin kaupungin asuntoa vuoden 2018 lopussa. Asun nyt 29 neliömetrin yksiössä, jossa vuokra on € 310,-. Asunto sijaitsee Kehä III kupeessa kaukana kaikesta. Se on kuitenkin pieni hinta siitä, että on päässyt eroon ainaisesta taloudellisesta ahdingosta, jonka suurin syy on ollut kohtuuton vuokra.
Olen (syksyllä 2018) asunut 15 vuotta Saton vuokra-asunnossa Pukinmäessä. Muutin sellaisena aikana, kun vuokrat olivat vielä kohtuullisella tasolla. Asumistukea ajatellen neliöitä oli yhdelle henkilölle liikaa, mutta 510 €:n vuokra oli toimeentulotuen rajoissa. Nykyinen vuokra on 810 €.
Suurimman osan elämästäni olen asunut vuokralla: yksityisillä, Helsingin kaupungin asunnossa, nyt siis suurella vuokranantajayrityksellä. Avioliitossa ollessani asuimme omistusasunnossa, jonka jouduimme erotilanteessa myymään.
Elämäntilanteet ovat vuosien aikana muuttuneet – välillä radikaalistikin. Kelan asumistukeen olen joutunut ajoittain tukeutumaan. Kun olen tukea joutunut hakemaan, siitä on pääsääntöisesti ollut paljon vaivaa ja jälkikäteen myös taloudellisia hankaluuksia. Muutoksenhakuja olen joutunut tekemään useita. Pari kertaa olen joutunut maksamaan tukia takaisin. Kerran Kelan antamien virheellisten ohjeiden takia, kerran Kelan tekemän virheellisen päätöksen takia. Tällä hetkellä saan asumistukea 32,77 €. Olen laittanut sosiaaliturva-alojen muutoksenhakulautakunnalle muutoshakemuksen, koska katson Kelan laskeneen tuloni väärin.
Asunnottomana olen ollut neljä kertaa elämäni aikana – itsestäni riippumattomista syistä. Elle sitten erotilannetta katsota omaksi syyksi. Viimeisin jakso oli, kun olin 46-vuotias. Asunnottomuus siinä iässä oli ehdottomasti paljon vaikeampaa kuin nuorena. Nuorena ympärillä oli paljon enemmän ihmisiä, joiden apuun pystyi tukeutumaan: oma lapsuudenkoti, sukulaiset ja tuttavat. Lapsuudenkodissa käytettävissä oma huone. Nuorena epämukavuuksien sietokyky on parempi – ainakin minulla oli. Kypsänä aikuisena toisten sohvilla nukkuminen alkaa jo ahdistamaan.
Maksan yksin kohtuutonta vuokraa – minulla on kuitenkin katto pään päällä. N. 3500 helsinkiläisellä sitä ei ole.
Irja Remekselä 