Eläkkeelle – vaiko ei?

Älkää rakkaat nuoret olko niin huolissanne siitä, pääsettekö eläkkeelle. Kyllä pääsette. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa. Jo 80 – 90 -lukujen taitteessa meitä sen aikaisia nuoria peloteltiin, etteivät eläkevarat riitä meidän eläkkeiden maksuun. Silloin markkinoitiin vahvasti yksityisiä eläkevakuutuksia – jotka sitten myöhemmässä vaiheessa ovat osoittautuneet ainakin minun ikäisteni kannalta vähemmän kannattaviksi sijoituksiksi.

Suurin ikäluokka Suomessa on vuonna 1948 syntyneet. Eläkemenot ovat vuodesta 2007 (15,8 mrd.) vuoteen 2017 (27,0 mrd.) 11,2 mrd. Eläkevarat ovat vastaavana aikana kasvaneet 77,5 miljardia: 124,8 miljardista 202,3 miljardiin. Vuonna 2017 eläkemaksuja, valtionosuutta sekä TVR-maksua kerättiin 25,7 mrd. Vuoden 2016 lopun eläkevaroista käytettiin 2017 eläkkeisiin 4,3 miljardia. Tuottoja sijoituksista tuli 13,9 mrd., joka siis siirtyi suoraan eläkevaroihin, joihin myös maksetuista eläkemaksuista siirtyi 2,5 mrd.

Tekstin lopussa olevasta taulukosta näkyy, kuinka suurista ikäluokista huolimatta ylijäämä on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt. Sieltä löytyy myös muita linkkejä ja taulukoita, joiden tietoihin tekstini perustan.

Suurin ikäluokka on siis syntynyt vuonna 1948, joten he täyttävät tänä vuonna 71-vuotta. Heidän vaikutuksensa näkyy jo vuosien 2007 – 2017 taulukossa. Ei kuitenkaan pienentyneenä eläkevarallisuutena – kuten meidän nuoruudessamme povattiin. Näiden ennustusten mukaan eläkerahastot olisivat jo tyhjät. 1948 syntyneiden vaikutus eläkemenoissa alkaa olla jo pienenevä.

Mielipidemuokkauksessa pelkojen viljelemiseksi puhutaan vain syntyvyyden laskusta. Jos nyt kuitenkin huomioitaisiin myös maahanmuuttajat. Työperäinen maahanmuutto tuo tuloja eläkemaksujen muodossa. Turvapaikan hakijoiden mahdollisuudet riippuvat siitä, kuinka pystymme ottamaan heitä vastaan niin, että heidän mahdollisuutensa työllistyä paranevat. Toki eläkevarojen kerryttäjien lisääntyessä myös heidän kuuluu aikanaan saada eläkkeet.

Eläkerahastojen sijoituksia tarkastellessa on tärkeää muistaa, että ne on tehty pääasiassa ulkomaisiin kohteisiin. Joka siis tarkoittaa sitä, että suomalaisella työllä rahastoidut ja sijoitetut eläkevarat hyödyttävät ulkomaista tuotantoa ja taloutta. Jos eläkerahastoista sijoitettaisiin enemmän suomalaisiin kohteisiin, lisääntyisi kotimainen työllisyys ja sitä kautta myös ostovoima ja eläkemaksujen kertymä kasvaisi. Verotulot lisääntyisivät ja tukien tarve vähenisi. Muun muassa.

607.276 työeläkeläistä saa alle 1.199 €/kk. Takuueläke vuonna 2019 on 784,52 €/kk. Mikäli takuueläke nostettaisiin 1.200 euroon, olisi siitä aiheutuva kustannus työeläkkeissä maksimissaan 251 milj./kk. Vuositasolla kustannus olisi 3,0 mrd. Eli kestäisi 30 vuotta kuluttaa nykyinen ylijäämä. Ja tämä laskettuna 1.199 – 784,52. Olettaen, ettei sijoituksille tule jatkossa tuottoja. Osa saa jo nyt enemmän kuin takuueläkkeen ja tästä laskelmasta puuttuu osa eläkkeistä – joku oikea tilastonikkari saisi varmasti aikaiseksi tarkan laskelman. Mittasuhde on kuitenkin sellainen, etten näe mitään syytä, miksi pidämme eläkeläisemme köyhyysloukussa.

Ja tuo 3,0 mrd. vuodessa menisi kotimaiseen kulutukseen. Joka lisäisi työllisyyttä, joka kerryttäisi eläkevaroja….

Mainitsinko jo muuten perustulon? Aikaisemmin mainitsemani tilastonikkari laskisi tämänkin vaikutuksen.

Loppu onkin tilastoja niille, jotka ovat kiinnostuneita taustoista:

Linkki Eläketurvakeskuksen rahavirtatietoihin. Kuvaa ei pysty kopioimaan.

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/rahavirrat.html

Työeläkejärjestelmän eläkevarat ja rahavirrat, milj. euroa
  Laitokset yhteensä
2017 Eläkevarat 1.1. 190 219,1
Vakuutusmaksut 21 294,3
TVR maksu 760,0
Siirrot 0,0
Valtion osuus 3 649,2
Maksetut eläkkeet -27 023,0
Kokonaisliikekulut -505,5
Verot -26,7
Sijoitustuotto 13 903,8
Muu 68,2
Eläkevarat 31.12. 202 339,4

https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakejarjestelman-elakevarat-rahavirrat/#toggle-id-1

 

Alla keräämiäni tietoja vuosilta 2007-2017

Vuosittaisia lukuja 2007 – 2017:

sijoitusten        eläke-                maksetut          kumulatiivinen

tuotto                maksut              eläkkeet           ylijäämä

5,9                       19,8                     -15,8                   +  9,9

-20,1                   19,9                     -16,8                   –   7,1

16,0                     20,2                     -18,5                   +10,6

13,7                     20,9                     -19,4                   +25,8

-3,7                     22,0                     -20,4                   +23,7

13,1                     23,1                     -21,9                   +38,0

11,8                     23,9                     -23,3                   +50,4

11,9                     24,5                     -24,4                   +62,4

8,5                       24,8                     -25,2                   +70,5

10,6                     25,3                     -26,0                   +80,4

13,9                     25,7                     -27,0                   +93,0

Vuosittaiset toimintakulut ovat olleet n. -0,5 mrd. Tietokannoista tulevien lukujen pyöristykset aiheuttavat kohtuullisen suuria eroja lopputulokseen. Vuoden 2017 lopun luvuista kumulatiiviseksi kertymäksi tulee 77,5 mrd., joka sekin on paljon. Eläkemaksut sisältävät myös valtionosuuden sekä TVR-maksun. Maksetut sisältävät kaikki eläkkeet.

Tilastokeskus, yli 65-vuotiaiden määrä

65 –

2007                    875 231

2008                    892 068

2009                    910 441

2010                    941 041

2011                    979 640

2012                    1 018 193

2013                    1 056 547

2014                    1 091 388

2015                    1 123 103

2016                    1 149 975

2017                    1 179 318

Väestöennusteen mukaan väestö edelleenkin kasvaa, huoltosuhde kuitenkin heikkenee syntyvyyden vähentyessä. Mistä sitten alla olevan linkin kuvan mukainen väestön kasvu, joka ei vaikuta positiivisesti huoltosuhteeseen? Poliittisista päätöksistä johtuvaa? Kuten maahanmuuttopolitiikka.

Tilastokeskus

https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s