Älkää rakkaat nuoret olko niin huolissanne siitä, pääsettekö eläkkeelle. Kyllä pääsette. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa. Jo 80 – 90 -lukujen taitteessa meitä sen aikaisia nuoria peloteltiin, etteivät eläkevarat riitä meidän eläkkeiden maksuun. Silloin markkinoitiin vahvasti yksityisiä eläkevakuutuksia – jotka sitten myöhemmässä vaiheessa ovat osoittautuneet ainakin minun ikäisteni kannalta vähemmän kannattaviksi sijoituksiksi.
Suurin ikäluokka Suomessa on vuonna 1948 syntyneet. Eläkemenot ovat vuodesta 2007 (15,8 mrd.) vuoteen 2017 (27,0 mrd.) 11,2 mrd. Eläkevarat ovat vastaavana aikana kasvaneet 77,5 miljardia: 124,8 miljardista 202,3 miljardiin. Vuonna 2017 eläkemaksuja, valtionosuutta sekä TVR-maksua kerättiin 25,7 mrd. Vuoden 2016 lopun eläkevaroista käytettiin 2017 eläkkeisiin 4,3 miljardia. Tuottoja sijoituksista tuli 13,9 mrd., joka siis siirtyi suoraan eläkevaroihin, joihin myös maksetuista eläkemaksuista siirtyi 2,5 mrd.
Tekstin lopussa olevasta taulukosta näkyy, kuinka suurista ikäluokista huolimatta ylijäämä on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt. Sieltä löytyy myös muita linkkejä ja taulukoita, joiden tietoihin tekstini perustan.
Suurin ikäluokka on siis syntynyt vuonna 1948, joten he täyttävät tänä vuonna 71-vuotta. Heidän vaikutuksensa näkyy jo vuosien 2007 – 2017 taulukossa. Ei kuitenkaan pienentyneenä eläkevarallisuutena – kuten meidän nuoruudessamme povattiin. Näiden ennustusten mukaan eläkerahastot olisivat jo tyhjät. 1948 syntyneiden vaikutus eläkemenoissa alkaa olla jo pienenevä.
Mielipidemuokkauksessa pelkojen viljelemiseksi puhutaan vain syntyvyyden laskusta. Jos nyt kuitenkin huomioitaisiin myös maahanmuuttajat. Työperäinen maahanmuutto tuo tuloja eläkemaksujen muodossa. Turvapaikan hakijoiden mahdollisuudet riippuvat siitä, kuinka pystymme ottamaan heitä vastaan niin, että heidän mahdollisuutensa työllistyä paranevat. Toki eläkevarojen kerryttäjien lisääntyessä myös heidän kuuluu aikanaan saada eläkkeet.
Eläkerahastojen sijoituksia tarkastellessa on tärkeää muistaa, että ne on tehty pääasiassa ulkomaisiin kohteisiin. Joka siis tarkoittaa sitä, että suomalaisella työllä rahastoidut ja sijoitetut eläkevarat hyödyttävät ulkomaista tuotantoa ja taloutta. Jos eläkerahastoista sijoitettaisiin enemmän suomalaisiin kohteisiin, lisääntyisi kotimainen työllisyys ja sitä kautta myös ostovoima ja eläkemaksujen kertymä kasvaisi. Verotulot lisääntyisivät ja tukien tarve vähenisi. Muun muassa.
607.276 työeläkeläistä saa alle 1.199 €/kk. Takuueläke vuonna 2019 on 784,52 €/kk. Mikäli takuueläke nostettaisiin 1.200 euroon, olisi siitä aiheutuva kustannus työeläkkeissä maksimissaan 251 milj./kk. Vuositasolla kustannus olisi 3,0 mrd. Eli kestäisi 30 vuotta kuluttaa nykyinen ylijäämä. Ja tämä laskettuna 1.199 – 784,52. Olettaen, ettei sijoituksille tule jatkossa tuottoja. Osa saa jo nyt enemmän kuin takuueläkkeen ja tästä laskelmasta puuttuu osa eläkkeistä – joku oikea tilastonikkari saisi varmasti aikaiseksi tarkan laskelman. Mittasuhde on kuitenkin sellainen, etten näe mitään syytä, miksi pidämme eläkeläisemme köyhyysloukussa.
Ja tuo 3,0 mrd. vuodessa menisi kotimaiseen kulutukseen. Joka lisäisi työllisyyttä, joka kerryttäisi eläkevaroja….
Mainitsinko jo muuten perustulon? Aikaisemmin mainitsemani tilastonikkari laskisi tämänkin vaikutuksen.
Loppu onkin tilastoja niille, jotka ovat kiinnostuneita taustoista:
Linkki Eläketurvakeskuksen rahavirtatietoihin. Kuvaa ei pysty kopioimaan.
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/rahavirrat.html
| Työeläkejärjestelmän eläkevarat ja rahavirrat, milj. euroa | ||
| Laitokset yhteensä | ||
| 2017 | Eläkevarat 1.1. | 190 219,1 |
| Vakuutusmaksut | 21 294,3 | |
| TVR maksu | 760,0 | |
| Siirrot | 0,0 | |
| Valtion osuus | 3 649,2 | |
| Maksetut eläkkeet | -27 023,0 | |
| Kokonaisliikekulut | -505,5 | |
| Verot | -26,7 | |
| Sijoitustuotto | 13 903,8 | |
| Muu | 68,2 | |
| Eläkevarat 31.12. | 202 339,4 | |
Alla keräämiäni tietoja vuosilta 2007-2017
Vuosittaisia lukuja 2007 – 2017:
sijoitusten eläke- maksetut kumulatiivinen
tuotto maksut eläkkeet ylijäämä
5,9 19,8 -15,8 + 9,9
-20,1 19,9 -16,8 – 7,1
16,0 20,2 -18,5 +10,6
13,7 20,9 -19,4 +25,8
-3,7 22,0 -20,4 +23,7
13,1 23,1 -21,9 +38,0
11,8 23,9 -23,3 +50,4
11,9 24,5 -24,4 +62,4
8,5 24,8 -25,2 +70,5
10,6 25,3 -26,0 +80,4
13,9 25,7 -27,0 +93,0
Vuosittaiset toimintakulut ovat olleet n. -0,5 mrd. Tietokannoista tulevien lukujen pyöristykset aiheuttavat kohtuullisen suuria eroja lopputulokseen. Vuoden 2017 lopun luvuista kumulatiiviseksi kertymäksi tulee 77,5 mrd., joka sekin on paljon. Eläkemaksut sisältävät myös valtionosuuden sekä TVR-maksun. Maksetut sisältävät kaikki eläkkeet.
Tilastokeskus, yli 65-vuotiaiden määrä
65 –
2007 875 231
2008 892 068
2009 910 441
2010 941 041
2011 979 640
2012 1 018 193
2013 1 056 547
2014 1 091 388
2015 1 123 103
2016 1 149 975
2017 1 179 318
Väestöennusteen mukaan väestö edelleenkin kasvaa, huoltosuhde kuitenkin heikkenee syntyvyyden vähentyessä. Mistä sitten alla olevan linkin kuvan mukainen väestön kasvu, joka ei vaikuta positiivisesti huoltosuhteeseen? Poliittisista päätöksistä johtuvaa? Kuten maahanmuuttopolitiikka.
Tilastokeskus
https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html
Irja Remekselä 